Ajaton, symbolinen Finlandia-hymni

Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 säveltämä Finlandia-hymni on ottanut vuosikymmenten varrella huojumattoman paikan suomalaisessa kulttuurissa sekä kotimaassa että Suomen rajojen ulkopuolella.

Finlandia-hymnin monet kasvot

Tätä Sibeliuksen sävelmää on kuunneltu paljon myös Suomen rajojen ulkopuolella. Yksi mielenkiintoisimmista tapauksista liittyykin itse asiassa Afrikassa sijaitsevaan Nigeriaan, sillä 1960-luvun lopulla Nigeriasta itsenäistynyt, mutta sittemmin maailmankartalta kadonnut Biafra-niminen pikkuvaltio päätti ottaa Finlandian omaksi kansallislaulukseen.

Finlandia on päässyt omaan arvoonsa myös muutamissa elokuvissa. Hymnistä tulee monille varmasti ensimmäisenä mieleen sotaelokuvien todellinen klassikko, Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas. Tarkkakorvaiset muistavat Finlandia-hymnin myös suositun amerikkalaisen tv-sarjan, The Walking Deadin, seitsemännen tuotantokauden viidennestä jaksosta.

Lisäksi hymni on löytänyt tiensä suomalaisen Hollywood-ohjaaja Renny Harlinin Die Hardiin, sillä Harlinilla on tapana sisällyttää elokuviinsa suomalaisia symboleita. Hymni on soinut myös Mika Kaurismäen ohjaamassa Arvottomat-elokuvassa, minkä itse asiassa itse Sibeliuksen oma vävypoika Jussi Jalas yritti kieltää, koska se ei tämän mielestä sopinut elokuvaan. Lopulta kappale kuitenkin saatiin soittaa elokuvissa, jonka jälkeen hymnin levytetty versio on soinut myös radiossa.

Tämän lisäksi Finlandiaa on soitettu kotimaassa myös hautajaisissa. Hymni on raikunut joskus myös ulkomaalaisilla urheilustadioneilla Maamme-laulun sijaan. Sen suuren merkityksen vuoksi Finlandia-hymniä onkin ehdotettu usein myös korvaamaan Maamme-laulun Suomen kansallislauluna.

Sibeliuksen kuuluisin teos

Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandia-hymniä laulettavaksi. Hymni-osaan päätettiin kuitenkin tehdä heti alusta alkaen sanoituksia, jotka oli tarkoitus laulaa, jos niin haluttiin. Hymnin ensimmäisen sanoituksen teki Jalmari Finne, mutta sanoitukset ovat myöhemmin jääneet monelta unholaan. Tenori Wäinö Sola loi omat sanoituksensa hymnille, jonka jälkeen Sibelius taipui viimein sovittamaan sen laulettavaksi mieskuorolle.

Vuonna 1940 Mieskuoro Laulu-Miehet tilasi hymniin sanoitukset V. A. Koskenniemeltä. Koskenniemen sanoitukset ovat käytössä yleisesti myös tämän päivän Finlandia-hymnissä, jonka itse Sibelius on myös hyväksynyt. Uuden ja nykyisen version ensiesitys tapahtui samana vuonna Helsingin Messuhallissa Martti Turusen johdolla, vain päivää Suomen itsenäisyysjuhlan jälkeen, 7. joulukuuta. Sibelius päätti sovittaa hymnin sanoitukset vielä erikseen sekakuorolle muutamaa vuotta myöhemmin, jolloin myös Joel Rundt sanoitti hymnin ruotsin kielelle.